Namuu Gaazexessaa Tahaa

Qajeelchaa Bultoo irraa*

SEENSA
Dalagni cuftuu fedhii fi dandeettii of-danda’e gaafta. Martinuu naamusaa ogummaa, seeraa fi akkaataa itti hojjetamuun masakama.

Namni tokko tahuu kan hawwuu fi dandeettii inni qabu wal-simatuu fi dhiisuu dandaha. Kanneen akkuma hawwanitti dalaga fedhan argatanii beekaman hedduutu jiru. Faallasaatiin, fedhiin jiraatullee dandeettii fi haaalli mijatuu dhabuun bakka yaadame kan hanaqatanis hedduu dha.

Ogummaan gaazexeessuumaas akkuma warreen kaanii fedhii (kaka’umsa), dandeettii, murannoo, seera, naamusa, beekumsa, fi hubannoo ogummaa sanaa sirriitti qabaachuu, guddifachuu akkasumas ittiin masakamu fi dalagarra oolchuu gaafata.

Kana jechuun, namni marti lafaa kahee gaazexessummaa tahuu hin dandahu jechuu dha. Kana jechuun, namni sabaa himaa irra dalaghu cufti maqaa sana himatellee, gaazexessaa tahuu hin dandahu. Namni marti loltuu fi weellisaa akkuma hin taane jechuu dha.

GAXETEESSITOOTA OROMOO BIYYA ALAA
Ogummaa gaazexeessitoota Oormoo biyya keessaa kana keessatti ilaaluu hin feene. Sababiin isaas mootummaan akka fedheetti isaan ajajee waan dalaganiif, walaba tahanii hojjechuu hin dadahani. Kunimmoo isaan madaaluuf naa rakkisa. Dalagni isanaii akka walii galaattii arrabaa fi ija mootummaa ti. Warri biyya ambaa jiran garuu walabummaa yaadaa fi hojii waan qabanaiif hojii isaanii ija ogummaatiin gilgalamuu dandahu jedheeni waanan amaneefi.

Gaazexeessitoota Oromoo biyya alaa jiran, mee yoroof kan VOA-Afaan Oromoo dhiifnee, warri kaan hedduun, hedduun ogummaa gaazexeessummaa hin qabani yoo jenne dhugaarraa fagoo nutti hin fakkaatu.

Akkaataa saganataa fi oduu ittti dhiheessan, gaafii fi deebii taasisan, sirba affeeraanii fi bakkatti kutan, akka qophii tokkotti seenanii fi bahan, qabiyyeesaa, yoroosaa, jechoota itti fayyadaman, sirobboota affeeranii fi qabiyyee sagantaa dhiheessan wal-simachiisuu, seera ogummaan suni gaafatu qabaachuu, waanta jedhamuu fi hin jedhamne adda baasuu, sagalee fi fuula radio fi TVf tahu qabaachuu/dhiisuu, kkf hedduu hedduu tarreessuun ni dandahama. Ija kanaan yoo gaazexeessota Oromoo madaalle hedduun isanaii hin jirani.

Muraasa irraa kan hafe warri gaazexessa jedhaman waan ogummaa gaazexeessummaa kan hubatan hin fakkaatu.

Fedhiin yoo jiraatellee xiqqaate leenjii bu’uuraa fudhachuu feesisa. Lafumaa ka’anii kan radio fi TV itti bahamu yoo tahe bu’aa isaarraa mudaasaatu caaluu mala.

SABABA BARRUU KANAA
Akkaataa gaazexeessitooni Oromoo irra caalaan itti dalagan hedduusaatti gammadaa hin turre. Sababiinsaas, qulqullina ogumaa fi beekumsa ogummaan suni gaafatu waan isaan hanaqatuufi malee jibbarraa kahuun miti.

Amma akkan kana barreesu na kakaase garuu, dhiheenya kana OMN fi namni Kadiro Elemoo jedhamu obbo Dawud Ibsaa waliin gaafii-deebii godhani dha.

Qeeqa kanarraa tarii waa baratamuun danda’u tarii yoo jiraateef jedheeni. Dabalataanis, yaada keessa kiyyaa gad-baasee ibsachuufi.

Yaada ani kennu kuni quuqama Oromummaa fi fooyyahina median Oromoo qabaachuu qaburraa ka’ee qofaa dha. Dhaaba kamuu deeggaree fi nama kamuu jibbuun kan barreeffame akka hin taane naaf haa hubatamu.

Kanaraa ka’uun ciminaa fi dhadhabina OMN fi Kadiroo Elemoo gaafii-deebii obbo Dawud Ibsaa waliin taasisan keessaa toko tokko kaasuuf yaala.

CIMINA
1. Yaadonnii ka’an yookaan gaafataman duukaa-duubbee (sequential)qabaachuusaa;
2. Dursee waan gaafatuuf odeeffannoo walitti qabachuuf yaaluu;
3. Yaadota hedduu tutuquuf yaaluu fi
4. Obbo Dawud Ibsaa obsaa qabaachuu fi deebi’ii namaaf galu kennuu.

HANQINA
1. OMN obbo Dawudii fi dowwattoota isaaf kabaja hin kennine: Media biraa yoo ilaaltan eenyummaa keessumaa isaanii suurraasaa jalatti aangoo ykn qooda hojiisaa waliin barreessu. Kana gochuun keessumaa sana kabajee, daawwattooni dubbisuu malee dhagahuu hin dandeenye dubbisanii keessumaa sana beekuu dadahu. OMN kanaa gochuu dhiisuun kabaja dhorkateera;

2. Ifirratti amantee dhabuu: wayita gaafatu obbo Dawudiin takka “sii” jedha, takkammoo “Isin” jedha. Kuni aadaa dha akka hin jenne, bifuma wal-fakkaatuun xumuruu qaba ture. Waanta lamatu wal-jalaa dhahe natti fakkaata, addaa fi kan sammuu dhaa qabu, namootni waa’ee obbo Dawud isatti himanii fi jedhaniin sammuunsaa guutamee waan jedhuunii wal-jalaa rukte natti fakkaata;

3. Gaaffiin dhihaate iftoomaa dhabuu: gaaffileen gariin ifa tahuu hanaqachuurraa obbo Dawud maal jette? Mee irra deebi’i? Akka ati jette miti, Kkf wayita jedhan mul’ataa ture;

4. Gaaffii fi yaada adda baafachuu dadhabuu: Gaaffi jedhee yoroo waan tokkorratti dursee murtoo kennee, ibsas kennu mul’ataa ture. Boodarara gaafata. Kunimmoo ogummaa dhabuu fi wallaalummaa dalaga sanaraa madda,

5. Gaaffiin dheerachuu: gaaffiin dhihaate hedduunsaa dheeraa dha (gaafiin gabaabaa fi ifa hin turre);

6. Duraandursamee dhugaa fi dhara wal-makuu: Gaafii fi yaada obbo Dawudiif osoo hin dhiheessiine duraan dursamee dhugaa tahuu fi haala qabatamaa baruuf kan yaalame hin turre. Fknf, ABO-Shanee fi ABO-QC kora 2004 booda adda bahani jedhe ee gaafate. “namni isinii fi jaallan keessan birii summii isin nyaachise fira keessani” jedhee gaafate. Kuni lamaanuu dhugaa fi soba ta’uu dursee qulqulleeffachuu qaba ture. Maaliifi ergaa inni dabarsutu miidhaa qaba;

7. Obbo Dawud Ibsaaf kabaja hin kennine: Obbo Dawud Ibsaa HD-ABO fi bakka bu’uu uummata kanaa ti (ABO Oromoof waan bakka bu’ee falmaa jiruuf). Biyya dhabneef malee prezideenti ykn muummicha ministeeraa Oromoo ture. Wayita gaafatu jechoota fayyadamuu fi yaadota gaafataman akka dhuunfatti asii gad-dabrataa ture. Kunimmoo isa gaafatamu miidhuu mala-namni hunduu kabaja waan fedhuf. Waan dhugaa fi sobni isaa adda hin baane, “situ akkas godhe”? Jechuun siriri miti. Akka biraatti gaaffuma sana, ulfinas osoo irraa hin mulqiin yaadasaa gaafachuu dandaha ture. Kunimmoo tarii GIBIZNET ykn “abaluutiin akkas jedheeni” akka jedhamuu fi tariimmoo wallaalumarraan tahu kan malu dha;

8. Obsa dhabuu: Yaadaa, ibsaa fi gaaffii dheera erga kaasee booda, deebii argachuufimmo obsa dhabee obbo Dwud dhiisaa, dhiisaa jechaa ture. Kunimmoo yaada dubbatamuu fi dhagaahamuu qabu hambiseera taha. Tarii akka inni fedhetti deebisuu waan dideef taha;

9. Ololaa fi ogummaan adda hin baane: yaadonni ka’an ykn gaafataman gariin hamii fi jette jettee diaspora keessatti akka tokkottis tahe akka biraatti hoogganoota Oromoo fi qabsoo bilisummaa Oromoorratti odeeffaman amanee fudhatee geessee Obbo Dawud itti “maxxanse”. Kunimmooaccuracy and reality yaada sana hanqisa. Investigative journalism fi reality on the ground beekuu gaafata;

10. OMN ykn gaaffii-deebiin suni kaayyoo akka sabatti qabnu isa hanqata; gaafiilee akka sabaatti keessa keenyatti qofaa qabachuu qabnu media irratti bahuuf kan gaafatame ture. Fknf, akka Andargacho Tsigee osoo hoogganni Oormoos qabamaee “Tarkaanfiin isin mootummaarratti fedhattani maali?” jedhe.

11. Dhugaa jiru dursee hin beekne: QCn yoom akka bahe, saganataa ABO 2004 fi 1998 maali addaaddummaan isaa?, kan bara 1973?, kan jedhu erga baree adda adduumaan maalii fi yoom akka dhalate, seenaa dhaabichaa beekuu feesisa ture;

12. Sa’aa dheeraa fixuu fi irra deddeebi’ii: jecha tokko baasuuf sakoondii dheera fixa. Yaadni inni kaasus yoroo 2 fi 3 irra dedddebi’ee ibsuuf yaala. Kunimmoo mana barumsaa sad-1ffaatti tola;

13. Obbo Dawud akka fedhiisaan HD fi ABO qabatee jiru, namas ofitti butuu hin feeneeti dhiheesse. Kunimmoo amala dhaaba siyaasaa (riphee lolaa fi mootummaa biyya bushuu addabaasuu dadhabuu), olola diinaa, mormitootaa, dhugaa keessaa dhaabsanaa jiru, haala qabatamaa naannoo, amala uuummaata keenyaa, ciminaa fi dhabina dhaabni qabu, kkf wallaaluurraa madda taha;

14. Dadhabina qofaarratti kan xiyyeeffate dha: gaafiileen ka’an qeeqaa gartokkee irraa dhagaahmaa bahe (warra ABO komatu) qofarratti kan xiyyeefate dha. Cimina hoogganni kuni qabu fi bu’aa argaman, rakkinoota dhaaba keessatti dhalataniif sababoota jedhaman addabaachuu, fi dhimmoota biroo hin kaafne. Badiin takkaahuu dhadhabuu ABOtiif obbo Dawud akka taheetti dhihaata turuu;

15. Gaaffiileen ka’an lolaaf kana nama kakaasu turani: Gaaffileen gariin araaraa fi tokkoomuu ABO kana madansaa tuttuqamee, gartuun araarame ammas akkaas jette, akaks jette akka waliin jedhnaiif karaa kan banu ture. Kaayyoon OMN mooraa qabsoo Oromoo gabbisuuf yoo tahe waan badii dabre afarsuu fi gaaffii hedduu yoroo dheeraa fixe dhiheessuun sirrii hin turre. Maaltu irraa baratama? Kkf kaasu qaba ture. Araara sanallee bu’a fi miidhaa isaa hin kaafne.

YAADA XUMURAA
1. OMN director qabaa? Yoo qabaate gaaffilee hoogganoota Oromoof dhihaatan bifa kamiin formulate akka tahuu qabu, maaltu akka irraa baratamu (kaayyoo gaafii fi deebii sanaa), diinamoo Oromoo akka miidhu dursanii irratti marihachuu qabu;

2. Waanti raawwatamu qilleensarratti fedhii dhuunfaa, ilaalchaa, yaadaa fi jette jettee namootaa fi kan ofiirraa walaba tahanii keessummeessuu;

3. Leenjii odumaa gaazexeessumaa fedhachuu,

4. Ogummaa kana guddisuufimmo dubbisuu,

5. Galii sabaa irratti xiyyeeffachuu;

6. Amala wal-qeequu walakkaa keessanitti gabbisuu,

7. Edit gochuu.

Nagaatti,

* Qajeelchaa Bultoo: qbultoo@gmail.com

=>gadaa

“XIIQII FI HADHEEFFACHUU” BARACHUUN, DIRQAMA KEENYA !!!

SEENAA Y.G(2005) | Adoolessa 20, 2014

Nama Oromiyaa keessatti guddatee amma Biyya alaa jiru tokko qeeqa naa dhiheesseen, barruu har’aa eegala. Kanaan duras waan kana kaaseen jira. Namni kun Bilisummaa keenya ni deeggara. Garuu Daandii bilisummaa keessan isinumatu ofitti dheeresse jedhee kulkulfatee dubbata. Baayyina keessan kana humnatti jijjiiruu qabduu nama jedhuudha. kana gochuu hanqachuu keessaniin “gartuu bicuu sanaaf ”carraa waggaa 23 kennitaniif jedha. Namni kun dhimma Oromoo fi Oromummaan maal akka taate, Nama ofitti amanee ibsuu danda’uudha. Akka tasaa wayita na arguu Namuma waliin beeknu garuu ammatti nu bira hin jirre na gaafata. waa’ee amala isaa fi gaarummaa isaa naa himee,“Kolfuu , Taphachuudha” amalli isaa. Waan “Aaruu fi Haloo” namatti qabachuu  waa tokko hin beeku, jedhe. Anis afaanumaa fuudheen eeyyee dhugaadha jedhee itti fufuuf jennaan, harkumaan akkan callisu natti himaa haasaa itti fufe. Anis hayyee jedhee dhaggeefachuu itti fufe.

“Ilaa Obboleessa koo, dhiifama naa godhii haasaa kee addaan kutaa kiyyaaf. Kolfuu, taphachuun, aaruu dhabuun, Haloo qabchuu dhiisuun Umama namaa addunyaa kana irra jiru hundaa waliin jira. Hawaasa tokko keessatti Nama tokko ibsuuf illee, itti fayyadamuun ni jira. Kun rakkoo hin qabu . garuu Kolfuu,taphachuu, Aaruu fi Haloo qabachuun booda waa hedduutu jira. Keessa kee golguuf bakka isaanii malee yoo itti fayyadamtee of sobaa jirata. Gama biraan ammoo Kolfaa, taphachaa, kan aare fakkaachaa fi Nama haloo hin qabannee fakkaachaa waa hedduutu hojjatama. Kunis waanuma addunyaan itti jirtu. Mee ilaalii , Obboleessikee, obboleettiin kee, haati kee , abbaankee, walumaa gala Lammin kee guyyuu hiraarrii gabrummaa jalaan mankaraaruu odoo argituu fi dhageettu, Kolfuu ykn tapahachuun akkamiin siin ibsuu danda’a? akkamiin amala isaatii jedhamee dubbatama ? miidhaa waggaa 100 olii baattee, waggaa 100 biroof of qopheessuu kee kolfuun yoo ibsite, Aaruu hin beektu jechuudha. Aarii hin beektu taanaan ammoo, Haloo hin beektu jechuudha. Haloo hin beektu taanaan , Lammiin kee ajjeefamee fi hiraarfamee lafa irraa akka dhumuuf balbala bantee jechuudha.kanaaf Fakkeenyan siif kaasa. jedhee jarjaree itti fufe . Sirnoonni Itoophiyaa dhufaa dabraan Qabsaa’oota keessan meeqa ajjeesan ? Beektoota qaroo ta’an meeqa ajjeesan ? Dargaggoota ol guddattu meeqa Asfaaltii irratti jigisan ? Goota seenaa keessanii meeqa galaafatan ?  kana caalaa wanni nama aarsu maaltu jira ? gadda amma kana baattee jireenya qananiin of gawwamsitee jiraachuu ni dandeessaa ? kolfikee fi taphine kee kan irra keessaa yoo taate malee , kan keessa keetii akkamiin ta’uu danda’a.? Gumaa waggaa meeqaatu sirra jira bar ?  

Dhuguma aadaan keessan garaa bal’achuu isin barsiisuu , barsiisuu qofa odoo hin taanee, dhiibbaa isin irraan ga’uu danda’a. garuu diina isin dura dhaabbatee jiru waliin wal hin simu. diinni isin dura dhaabbatee jiru akka kolfaa fi taphachaa dhumattan barbaada. Afaan Oromoon sirbaa qofa akka jiraattan barbaada. Kana dhaabuuf, Kan ta’uu qabu faallaa yaada kanaa hojjachuudha ykn ta’uudha. Wanni baroota kana hundaa keessa isin irratti hojjatame, Aaruu qofaa odoo hin taanee, Ibiddatu sirraa boba’uu qaba. yeroo sana  waan Abidda sana sitti fide dhabamsiiftee gubannaa bara baraa irraa Of baasuuf sochoota. Kanaaf keessa ofii gubachaa kolfuu fi taphachuun si ibsuu hin qabu. Sochii Biyya keessaa fi alatti qindeessitanii waan Baayyina keessan ibsutti ce’uu qofaatu waan yaaddaniin isin ga’a. Lammiilee keessan dhuman hundaaf haloo qabachuu fi karaa itti haloo baaftan halkanii fi guyyaa yaaduu fi hojjachuu qabdan. Diinni Keessan Itoophiyaa dhunfatee jiru Ajjeechaan isin cabsuuf demaa jira. Kana waa inni fideen adabdanii of irraa dhaabuu qabdu. Maaliif jennaan isumatu mana keessanitti yakka isin irratti raawwataa jira. Manuma keessan keessatti adabuu qabdan. Kana ammoo mirga guutuu itti qabdu.

Kolfaa fi Tapha baayyifnaan, miidhaa isin irraan ga’antu itti tole jedhanii itti fufu. Ummati Oromoo bakka jiruu Dallanuu qofaan odoo isaan qophixeesse harka isinitti kennatan. Kun haqa. Jireenya isaanii hegaree gaaffii jala akka galu taasisuun qofti isin ga’a. Anga’oota isaanii qofatti odoo hin taanee, Daa’imman isaanii Biyya keessaa fi ala jiran hundatti hubachiisuu fi itti himuun barbaachisaadha. Gochi isaanii har’aa Biyya Itoophiyaa jedhamtu sanaaf miti. Qabeenyaan isaanii guutummaatti Oromiyaa irra jira. Warri saamamtan kolfaa fi warri saaman dallananii isin ajjeessaa jiraachuun akkamiin ibsama ? deebii jajjabaa bakka taa’aanii isaan utaalchisu itti fufu qabdan .” jedhee  jarjaruu isaas natti himee,  yaada koo odoo hin dhaga’iin sokke. Yaada isaa kanaaf ilaalcha qabdan isinumaafan dhiisa.

Haasaan isaa kun sammuu koo keessaa yoomillee kan badu natti hin fakkaatu.Sirnoonni Itoophiyaa humnaan bulchan hundi dhala Oromoo kumaantamaan lakkaa’aman ajjeesan, hidhan, Biyyaa godaansiisan. Gootaa fi beektoota keenya kumaantamaan fixan. Shirri kaleessa qabsoo keenya cabsuuf itti fayyadaman har’a wayyaaneen dachaa kudhaniin guddiftee itti fuftee jirti. Inumaa kan wayyaanee Maanguddoota waggaa 80 ajjeessu irraa hanga daa’imman waggaa 10 rasaasaan ajjeesuu geessetti. Maarree gocha isaanii kanaaf deebii akkamii laachaa jirra ? miidhaa nu irra ga’u kana ga’eema keenya jennee callisutti jirramoo , Xiiqeffannee fi gochaa diinaa kana Hadheeffannee of irraa qolachuuf of qopheessaa jirra ?

Sabni Gabrummaa jala jiru, Xiiqii fi miidhaa hadheeffachuu yoo hin beekiin , dhaadannoo qofaan hafa. Xiiqii fi hadheeffachuun yoo nu keessa hin jiraatiin, sochiin keenya kan yeroo qofaa mul’atu taati. Sochiin amma Biyya keessaa fi alatti mul’ataa jiru, akkuma Mammaaksa Oromoo “Bishaan Xiiqii maal Cuqqaallatanii dhugu” sanii hojiin mul’achuu fi itti fufu kan qabuudha. kan amma itti jirru caalaa hojjachuun barbaachisaadha. Biyya alaa keessatti sochiileen gama hundaan gaggeeffamaa jiran Ummata keenyaaf Galaa ta’aa jira. Abdii hegaree ta’eera. qindoomiinaan wanni gaggeeffamu ammoo, bu’aa maalii akka argamsiisaa jiru guyyuu kan argaa fi dhaga’aa jirrudha.

Biyyoonni hundi wayyaanee ija taajjabbiin ilaaluu eegalu isaanitti, dhimma ba’uu qabna . hojjannee ija akka itti diimeffatan gochuu qabna. Wayyaaneen humnoota alaa gawwamsuuf waan gootu hundaa xumurteetti. Waan haaraa uumtee isaan abbaltu hin qabdu. Nuutu carraa yakka ishee saaxilee dhageetti argachuu qaba . kanatti dhimma haa baanu. Humnoonni alaa dantaa isaaniif jedhanii wayyaanee bira dhaabbachutti abdii kutachuu odoo hin taanee, jarri kun ija akka banatanii ilaalanii fi Filannoo biraa akka qaban itti argisiisuu qabna. Wayyaaneen Qabeenyaan isaan akka saamaniif balbala bantee keessa akka sirban taasisaa jirtu, mana eenyu keessa akka ta’ee fi gaafa Ummati kun humna ta’ee ol ba’ee maal akka ta’uu danda’u, tokkon tokko isaanitti nuffii tokko malee irra deddeebi’anii itti himuu barbaada.ni beeku jennee callisuun nama hin baasu. Waan beekan haqa waliin itti mul’isuun bubbulee bu’aa ni qabaata.  Kun waan dhuunfaa keenyaa eegallee bakka jirru cufatti hojjachuu dandeenyudha. Kana hubachiisuuf miidiyaa addunyaa kana irra jiran, amma mana keenyaatti akka dhufan eeggachuu odoo hin taanee, waan dantaa isaanii kabachiisuu qopheessanii keessa dhimma itti ba’uun barbaachisaadha jedheen yaada. Humnoonni alaa dhimma keenya irratti dorgommii akka seenaniif, haala mijeessuu fi Iyyannoo keenya kana warra dhihaa qofa irratti odoo hin taanee, warruma Mana maree fi Tasgabbii keessatti sagalee qaban hundaan wal ga’uun gaariidha jedheen fudha.sababaan inni guddaan wayyaaneen gama sanaan waa hedduu nu irratti shiraa jirti waan ta’eef.

Sochiilee nu eeggatan kana hundaaf sochii wal irraa hin cinnee nu barbaachisa. Kanaaf,“Xiiqeffachuu fi miidhaa hadheeffachuu barachuun dirqama keenya”, kanan jedheef. Kun ammoo, “Mala” qabsoo wal irraa hin cinnee gaggeessuuf akka meeshaa waraanaatti nu gargaaru jedheen yaada. Namni Xiiqii waan fedheeyyuu qabu, kolfuu fi taphachuun ibsitu eenyummaa isaa akka ta’u hin barbaadu. Namni miidhaa hadheeffate du’uu fi Gabrummaa jala jiraachuu adda hin baasu. Kanaaf ajjeesee du’uu barbaada. Gumaa Gootootaa fi beektoota keenyaa akkasumas , Daa’imman har’a gara jabiinaan ajjeefamaa jiranii baafachuu malee, waanti biraa itti hin mul’atu. Qorichi diina nu dura dhaabbatee jiruus kanuma qofa. Jaallannus , jibbinus wayyaaneen Oromoo xiiqii Qabattee hojjachaa jirti. Angoo isaaniif kan isaan sodaachisu Oromoo waan ta’eef. Waan Angoo isaaniif Yaaddoo ta’e kana hadheeffatanii gochaa gara jabiinaa irratti raawwataa jiraachuu isaaniif ragaa hin lakkaa’u. Gootoonni Oromoo bara durii jedhan, diina Oromiyaa irraa qolachuuf, Galaa qabatanii duulan keessaa tokko hadhooftuu dhugamudhaa jedhan. Namni Xiiqii qabu humna qabuun hojjachuuf murteeffata. Namni hadheeffate ammoo, taa’uu hin danda’u. diinaaf obsa hin qabu. Qabsoon keenyas kan nu gaafataa jirtu kanadha. Xiiqiin Bosonatti Nama galchituu fi Gabirummaa hadheeffattu, kana irra Ummatatti ce’uu qabdi. Hawaasa Alaafis “Galaa” ta’uu qabdi. Sadarkaa Nam-tokke kaafnee Xiiqiin bakka jirruu haa sochoonu. Gumaan nu irra tuulamaa jirti. Barris akkasuma. Sochiileen addatti baatiilee ja’an dabranii , kunuunsaa, ittis fufsiisaa, Qabsoo walii galaa addunyaatti baasuuf haa hojjannu.    GALATOOMAA !

HORAA BULAA .

Burqaa430@gmail.com

=>ayyaantuu

Ethiopia: Diplomatic issues have coloured the pre-summit preparations with Arab League

Ethiopia: Diplomatic issues have coloured the pre-summit preparations with Arab League

Addis Ababa (HAN) July 27, 2014. Diplomacy to minimize threats in the region. For the last eighteen months, there seemed to be a cascade of challenges that have, at different times with Ethiopia and Egyptian diplomatic issues, threatened the holding of the Arab League summit with Ethiopia.

Besides diplomatic hiccups, leaders attending the future Arab summit will need to work around – or with – two key issues that are likely to influence the discussions with Ethiopian government:

Nile Dam Issues and the threat of Islamic Terrorism from the Gulf.  Besides regional diplomatic and security issues, Arab League Ambassador in Ethiopia is encouraging Arab States, specially gulf states to strengthen ties with the new federal government of Ethiopia.

Ambasssador Saleh Sahabun, Arab League Ambassador to Ethiopia and the African Union, disclosed that the organization is striving to encourage Arab countries to strengthen ties with Ethiopia. As part of this effort, Ambasssador Saleh Sahabun said, preparations were underway to celebrate an ‘Arab Week’ in the near future in a bid to further consolidate relations in social and cultural areas.

Ambassador Sahabun said that as Ethiopia was the seat of the African Union and United Nations Economic Commission, many Arab countries were working to promote their ties with Ethiopia in economic, political and social cooperation. He noted the fact that 16 Arab countries had opened embassies in Ethiopia as a manifestation of their desire to consolidate their bilateral ties.

Ambasssador Saleh Sahabun added that the stability and ample investment opportunities in Ethiopia had given impetus to the desire to strengthen the relationship. Ambasssador Saleh Sahabun said Ethiopia’s impressive economic growth could as a model to many Arab and African countries.

This, Ambasssador Saleh Sahabun said, was evident in the massive investment being undertaken by investors from Sudan, Saudi Arabia, United Arab Emirates and other countries. Ambassador Sahabun also welcomed the decision by the new leadership in Egypt’s decision to continue with the tripartite dialogue to resolve issues over the construction of the Grand Ethiopian Renaissance Dam. He said the Arab League appreciated Ethiopia’s role in combating terrorism and pacifying the region and it wanted to work closely in economic, political and social issues. The Arab League opened an office in Addis Ababa in 1968.

=>ogadentoday